5. Prototypiointi. 4s web.

Moka on lahja. Tykkään lauseesta.

Kuvio 1. Moka on lahja, (Microsoft Copilot)

Tässä vaiheessa palvelumuotoilua laaditaan prototyyppi ja lähdetään rohkeasti testailemaan. Rohkeasti nimenomaan, koska palautetta on rohjettava ottaa vastaan, että päästään hyvään ja toimivaan lopputulokseen. Ideoinnin jälkeen ollaan valmiita lanseeraamaan palvelumalli tiedostaen, että siinä on vielä kehitettävää. Prototyypin on syytä jalkautua käytäntöön, eikä jäädä vain "ihan kivaksi" ja kehutuksi ajatuksen tasolla. Prototyypin testaaminen voi palauttaa mallin takaisin ideointipöydälle. Tätä kutsutaan iteroimiseksi. Varhaisessa vaiheessa havaitut lapsukset eivät tule yhtä kalliiksi, kuin liian myöhään pois heitetty pesuvesi. 

Rohkeutta prototypiointi vaiheessa tarvitaan mielestäni siksi, että harva haluaa esitellä keskeneräistä ideaa. Mieluummin sitä ottaa vastaan kehuja toimivasta konseptista, mutta onko sellaisen luominen mahdollista ilman prototypiointia? Prototyypillä haetaan varmuutta siihen, että malli on käyttäjälähtöinen. Testaamisvaiheessa kannattaa ottaa mukaan eri sidosryhmät oikean ja kehittävän  palautteen saamiseksi. (This is service by doing 2018)

Kuvio 1. Prototypiointia porukalla. (Microsoft Copilot)

Tieto lisää tuskaa, kuten kaikki materiaali mitä tulee löydettyä palvelumuotoiluprojektin edetessä. Pohtiessamme kyberturvallisuutta ja tuotostamme, huomasin määrittelyn tärkeyden. Jälleen. Tietoturvan ja kyberturvallisuuden välillä on ero, vaikka on niillä paljon yhteistäkin pintaa. Yksinkertaistettuna tietoturvalla turvataan tieto, jolla on merkitys. Kyberturvallisuudella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaa, joilla turvataan tuota tietoa. 

Kuvio 2. Tietoturvan ja kyberturvallisuuden alueet ja erot. (Amit 2016) 

Pohdin tuota kahden termin eroa, koska huomaan käytännön puhekielessä niiden menevän helposti sekaisin. Tämä kertoo minusta siitä, että kyberturvallisuuden odotetaan tapahtuvan jossain muualla, pilvessä, kuten se tavallaan tapahtuukin. Jokaisella sairaalankin työntekijällä on kuitenkin osasensa tuon turvallisuuden toteuttamisessa.

Terveydenhuoltoalan palvelumuotoiluun perehtyessäni löysin väitöskirjatutkimuksen, joka tutki palvelumuotoilua nimenomaan terveydenhuoltoalalla. Kuvaus terveydenhuollon palveluista muistutti kovasti omaa työtäni seurakunnassa. Mira Alhonsuo (2021) kuvaa toimintaa siten, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat oman siilonsa asiantuntijoita. Näin koen myös työn seurakunnassa toteutuvan. Kaikki toimivat yhteiseksi hyväksi, mutta kosketuspintoja toisiin asiantuntijoihin on aika vähän. Tämä ei mielestäni voi olla hyväksi asiakaskunnalle. Palvelumuotoilua kohtaan koetaan terveydenhuollossa  Alhonsuon (2021) mukaan epäluuloisuutta. Prosessin alku onkin useasti sumea, koska päämäärähän ei ole vielä prosessin alussa selvillä. Epäselvyys voi aiheuttaa epätietoisuutta, kuten olemme palvelumuotoilun opintojaksosta oppineet. Alhonsuo löysi tutkimuksessaan haasteeksi myös palvelumuotoilun mittasuhteet. Muotoilu voi olla jotakin pienistä, mutta tärkeistä opasteista aina kokonaiseen palvelu-uudistukseen saakka. Kehitetään sitä, mitä kehitettäväksi löydetään ilman ennakkoluuloja. Haasteena on myös osallistaminen eli ketkä osallistetaan prosessiin mukaan. 

 

Lähteet:

Mira Alhonsuo: Early Phase of Healthcare-Related Service Design. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 328. ISBN 978-952-337-296-2. ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2021. Viitattu 27.11.2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-296-2

Amit. 2016. Understanding difference between Cyber Security & Information Security. WWW-dokumentti. Viitattu 24.11.2024. https://www.cisoplatform.com/profiles/blogs/understanding-difference-between-cyber-security-information.

Stickdorn, M. & Stickdorn, M. 2018. This is service design doing: Applying service design in the real world : a practitioner's handbook. First edition. Sebastopol, California: O'Reilly Media, Inc.

Kuviot:

Kuvio 1. Moka on lahja, (Microsoft Copilot)

Kuvio 2. Prototypiointia porukalla. (Microsoft Copilot)